Ryhmätaideterapiakoulutus

Roiha instituutin ryhmätaideterapiakoulutus on ammatillinen taideterapiakoulutus, jota toteutetaan yhteistyössä Ihmissuhdetyö ry:n kanssa. Koulutus alkaa joka kolmas vuosi. Seuraava koulutus alkaa 1.8.2023. Hakuaika päättyy 1.5.2023. Katso hakuinfo täältä.

Ryhmätaideterapiakoulutus on taideperustainen ja terapeuttiselta teoriataustaltaan integratiivinen. Se pätevöittää toimimaan laaja-alaisesti erilaisten asiakasryhmien kanssa ennaltaehkäisevässä, kuntouttavassa ja hoidollisessa työssä.

Ryhmätaideterapiakoulutukseen hakeutuvilla tulee olla aiempia taideterapian opintoja vähintään vuoden pituisesta koulutuksesta. Ensimmäinen 23 opiskelijan koulutusryhmä valmistui joulukuussa 2015, seuraavat 16 opiskelijaa valmistuivat elokuussa 2020 ja nykyinen koulutusryhmä valmistuu syyskuussa 2023. Ammatillinen taideterapiakoulutus antaa heille valmiudet toimia laaja-alaisesti ryhmätaideterapeuttina erilaisten asiakasryhmien kanssa hyödyntäen työskentelyssä taiteen terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia.

Taideterapeutin nimikettä ei ole rekisteröity, joten sen käyttöä ei ole säädelty. Valviran rekisteröimää psykoterapeutti -nimikettä ei saa koulutuksesta.

Ensimmäinen kolmevuotinen, 90 opintopisteen laajuinen ammatillinen taideterapiakoulutus toteutettiin 2013-2015 yhteistyössä Aalto-yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen Aalto PRO:n kanssa. Toinen vastaava koulutus on toteutettiin Roiha -instituutissa 2017-2020, kolmas 2020-2023. Meneillään olevan ryhmätaideterapiakoulutuksen 2020-2023 tiedot löytyvät täältä:  https://www.roihainstituutti.fi/ryhmataideterapian-ammatillinen-koulutus/

Kenelle

Opiskelijoilla tulee olla aiempi korkeakoulutasoinen soveltuva tutkinto esim. taide, sosiaali-, terveys- tai kasvatusalalta. Opintojen jälkeistä työkokemusta tulee olla vähintään kaksi vuotta. Lisäksi hakijalla tulee olla aiempia taideterapian opintoja; vähintään 15-30 op:n laajuiset itsereflektioon painottuvat taideterapian kurssikokonaisuudet (esimerkiksi Johdanto taideterapiaan + taideterapian ryhmäprosessi 15 op, ekspressiivisen taideterapian menetelmäkoulutus 30 op ym.).

Opintojen suorittamiseksi opiskelijalla on oltava tieteelliseen ammattikirjallisuuteen perehtymiseen riittävä englannin kielen taito. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus suorittaa työnsä ohessa opintoihin kuuluvat harjoittelut.

Vuosittain on kahdeksan kolmen päivän lähiopetusseminaaria, 60 op (1 620 h)

1. Vuoden opiskeltava kirjallisuus

Aulio, H. (2008). Kuvataideterapian historiaa ja suuntauksia. Teoksessa: Girard, Ihanus, Laine & Ropponen (toim.) Suhteessa kuvaan - kuvataideterapian teoriaa ja käytäntöä. (s. 12 - 28). Helsinki: Artteli.

Betensky, M. (1995). Phenomenological method of art therapy. Teoksessa: What Do You See? Phenomenology of Therapeutic Art Expression. (s. 14 – 25). London: Jessica Kingsley Publishers.

Betensky, M.G. (2001). Phenomenology of Therapeutic Art Expression and Art Therapy. Teoksessa: Rubin, J. (Ed.) Approaches to Art therapy. Theory and Technique. Routledge.

Estrella, K. (2011). Ekspressiivinen terapia - taidemuotojen integrointi. Teoksessa: (toim.) Malchiodi, C. Ilmaisuterapiat. (s. 229 – 257). Kuopio: Unipress.

Hagman, H. (2002). Kokemuksia ryhmätaideterapiasta psykiatrisen hoidon tukena. Taideterapia. Teema: Ryhmätaideterapia, 25-39.

Hentinen, H. (2007). Ekspressiivinen taideterapia. Teoksessa: Rankanen, M., Hentinen, H. & Mantere M-H. Taideterapian perusteet. (s. 30-33.) Helsinki: Duodecim.

Hentinen, H. (2007). Monitasoinen merkitysten muodostuminen. Teoksessa: Rankanen, M., Hentinen, H. & Mantere M-H. Taideterapian perusteet. (s. 129- 154). Helsinki: Duodecim.

Hentinen, H. (2007). Taideterapian erilaiset suuntaukset ja lähestymistavat. Teoksessa: Rankanen, M., Hentinen, H. & Mantere M-H. Taideterapian perusteet. (s. 21-25). Helsinki: Duodecim.

Hentinen, H. (2007). Valmiiden taidetöisen tarkastelu ja reflektio. Teoksessa: Rankanen, M., Hentinen, H. & Mantere M-H. Taideterapian perusteet. (s. 157-169). Helsinki: Duodecim.

Hentinen, H. (2007). Virittäytyminen taidetyöskentelyyn. Teoksessa: Rankanen, M., Hentinen, H. & Mantere, M-H. Taideterapian perusteet. (s. 105-111). Helsinki: Duodecim.

Hentinen, H. & Mantere, M-H. (2007). Suomalaisen taideterapian lyhyt historia. Teoksessa: Rankanen, M., Hentinen, H. & Mantere, M-H. Taideterapian perusteet. (s. 26 – 29). Helsinki: Duodecim.

Hentinen, H. & Rankanen, M. (2007). Teoksessa: Rankanen, M., Hentinen, H. & Mantere, M-H. Taideterapian perusteet.  Uuden terapiasuhteen aloitus. (s. 99-102). Helsinki: Duodecim.

Knill, P. (2005). Community Art: Communal art-making to build up a sense of coherence. Poiesis. A Journal of the Arts and Communication. 2005: 7, 126-144.

Knill, P. (2005). Foundations for a theory of practice. In: Knill, P., Levine, E. & Levine S. (eds.) Principles and Practice of Expressive Arts Therapy. (s. 75-170). London & Philadelphia: Jessica Kingsley Publishers.

Laine, R. (2008). Ryhmäkuvataideterapian asetelma – yksilön kuva ryhmän kuvastossa. Teoksessa: Girard, Ihanus, Laine & Ropponen (Toim.) Suhteessa kuvaan - kuvataideterapian teoriaa ja käytäntöä. (s. 87-104). Helsinki: Artteli.

Leijala-Marttila, M. (2002). Ryhmätaideterapiamenetelmistä ja niiden historiasta. Taideterapia. Teema: Ryhmätaideterapia, 7-24.

Liebmann, M. (2010). Leikkien, tehtävien ja teemojen kehittäminen taideterapiaryhmille. Teoksessa: Malchiodi (toim.) Taideterapian käsikirja. (s. 382-398). Kuopio: Unipress.

Malchiodi, C. ed. (2010). Taideterapian käsikirja. Kuopio: UNIpress. (Erityisesti ammatinharjoittamisen laajuutta, koulutusta, ohjausta, normeja ja etiikkaa käsittelevä liite 2.)

Mantere, M-H. (2007). Taideterapia ja ryhmät. Teoksessa: Rankanen, Hentinen & Mantere. Taideterapian perusteet. (s. 177-183). Helsinki: Duodecim.

Rankanen, M. (2007). Kuvataiteen erityispiirteet terapian jäsentäjinä. Teoksessa: Rankanen, Hentinen, Mantere. Taideterapian perusteet. (s. 64 – 89). Helsinki: Duodecim.

Rankanen, M. (2007). Työskentelyn eteneminen taideterapiassa. Teoksessa: Rankanen, Hentinen, Mantere. Taideterapian perusteet. (s. 91-97). Helsinki: Duodecim.

Rankanen, M. (2011). Jaettuja maisemia - taideterapian tiedon ja taidonalaa jäsentämässä. Verkkolehti Synnyt 3/11, 17-38.

Rankanen, M. (2011). The Space Between Art Experiences And Reflective Understanding in Therapy. In: Lapoujade, C., Ross, M. & Scoble, S. (eds.) Arts Therapies and the Space Between. (s. 66-83). Plymouth: University of Plymouth Press.

Rogers, C. (1957). The Necessary and Sufficient Conditions of Therapeutic Personality Change. Journal of Consulting Psychology. 21:2, 95-103.

Seeskari, D. 2008. Kuvataideterapeutit Suomessa. Teoksessa: Girard, Ihanus, Laine & Ropponen (toim.) Suhteessa kuvaan - kuvataideterapian teoriaa ja käytäntöä. (s. 29 – 44). Helsinki: Artteli.

Seeskari, D. 2011. Taideterapian ja taidepsykoterapian historiaa. Teoksessa: Leijala-Marttila & Huttula (toim.) Taidepsykoterapia. Psykoanalyyttinen näkökulma. (s. 29 – 44). Helsinki: Duodecim.

Vick R. 2010 : Taideterapian lyhyt historia. Teoksessa: Malchiodi (toim.) Taideterapian käsikirja. (s. 17 – 29). Kuopio: Unipress.

Vaihtoehtohoitojen sääntelyn tarve. Vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön tarpeita selvittäneen työryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:17

Wampold, B. & Budge, L. (2012). The Relationship - and Its Relationship to the Common and Specific Factors of Psychotherapy. The Counselling Psychologist. 40:4, 601-623.